Katkerienkin kyynelten läpi voi hetkisen hymyillä. Ensin oli rakkaus, sitten tuli sairaus, lopuksi on vain kuolema. Jonas Gardellin ylistetyn romaanitrilogian päätösosa 1980-luvun aids-epidemiasta Tukholmassa. He olivat niin nuoria, heillä oli elämä edessään ja yhtäkkiä kaikki oli ohi. He istuivat kerta toisensa jälkeen hautajaisissa, ja aina heitä oli yksi vähemmän paikalla. Mutta kävi onneksi myös niin, että Paulin hautajaisissa kaikilla oli murheen keskellä kerrankin hauskaa. Paulin itse käsikirjoittamistaan hautajaisista sukeutuu karnevaali, joka saa lukijankin nauramaan kyyneleet silmissä. Ja muistamaan, että lopulta kyse on kuitenkin elämästä, ja elämisestä. ”Tämän tarinan asiat ovat tapahtuneet. Kaikki on totta. Minä olen yksi selvinneistä. Halusin rikkoa hiljaisuuden. Olen tehnyt sen nyt.” Jonas Gardell, yksi Ruotsin julkisimmista kirjailijoista ja Pohjoismaiden julkisimmista homoseksuaaleista, on kirjoittanut magnum opuksensa, tarinan joka on odottanut kertomistaan ensimmäisistä aids-tapauksista saakka. Kirjoista tehty tv-sarja on nähty myös Suomessa.