Alaska vie lukijan äärimmäisten tunteiden pyörremyrskyn silmään Joni Pyysalon esikoisromaani kysyy: "Tarvitseeko nähdä, kunhan rakkaus vain on sokea?" Palkittu runoilija ja kriitikoiden ylistämä novellisti kuvaa sosiaalisen median hallitsemaa aikaa, yrittäjyyttä, nettiseksibisnestä, masennusta ja muistin mekanismien monimutkaisuutta. Vesta on valinnut pornonäyttelijän työn eikä akateemista uraa, mitä isä, pikkupaikkakunnan luokanopettaja, ei anna anteeksi. Internet on mullistanut pornoteollisuuden ja muuttunut helpon rahan sammoksi niin kauan kuin elokuvista tunnettu nimi tuo asiakkaita ja ruumis on nuori ja houkutteleva. On elämänvalintojen aika, jälkeläisiä Vesta ei halua, jos kuvioon kuuluu isä: miehet hän osaa ulkoa, hän on nähnyt ne puhki. Vesta tuntee olevansa eksyksissä. Miksi elämä on mennyt, kuten meni? Miksi hänellä ei ole tarpeeksi muistoja? Vesta alkaa koota palasia, epäilykset vahvistuvat ja muistot palautuvat. Kun salaisuudet paljastuvat, elämät särkyvät eikä sosiaalinen media tunne armoa. Dodo, runonlaulajasuvun jälkeläinen, sukupuuttoon kuolleen lajin viimeinen edustaja, yrittää välttää katkeroituneen isänsä kirjailijakohtalon. Dodolla on liikeidea, jonka avulla vapautua sukutraditioista ja saavuttaa, jollei onnellisuutta, illuusion vapaudesta. Yrityksen perustamiskiireessä yllättävät oireet johtavat lääkärille, joka kysyy: "Milloin te olette itkenyt viimeksi?" Dodo ei usko, mitä ei ole nähnyt, Vestan tapaaminen paljastaa voiman, joka voi tehdä kaikkein heikoimmaksi. Voiman joka voi muuttaa kummankin elämän.